maanantai 30. syyskuuta 2013

Onneksi ei vienyt kuin daalian kukat.

Perjantaiyönä oli-3c.
Lauantaina keräsimme kiireesti tomaatit sisälle.

Vielä oli paljon.

Nämä isot ovat oksatomaatteja, vai miksi niitä suomeksi kutsutaan?

Pakkanen vei daalit mutta paljon on vielä kukkia pihalla.
Tässä kerrottu Alaston Impi kukkii täydesti.

ja yksinkertainen Impi.

Hajuherneet ovat kiivenneet korkealle.
Tuoksuvat niin ihanalle ja ovat täydessä kukassa.

Meinasin haukata omenasta, mutta joku oli kerennyt ennen minua aterialle..
Syysasterit purppurapunalatvan molemmin puolin.



Kärleksört, eli komea maksaruoho. Sen kukista saamme nauttia vielä kauan.

Ai mitä kukkia tässä? joo, Velisiskopuolisotkukkia.
Muuttolinnut muuttavat kohta lämpimiin maihin.
Kävimme toivottamassa heille hyvää matkaa.

Valkoinen Alaston Impi.
Haluaisin myös kerrotun valkoisen.

Tykkään tästä kerrotusta.

Hyvää alkavaa Lokakuuta kaikille! 

Puistotalon lintusia, Mieskuoro, sekkuja, yhdessä.

Kylpylän parvekkeella ei tarvinnut olla yksin.

Aina oli seuraa kun kahvia juotiin.



Kun lintuset saivat pullanmuruja niin sitten ne kauniisti visertivät

Sulkavan mieskuoro viihdyttivät meitä yhtenä iltana.
Olivat Estonian vihreässä talossa.
Heitä menimme kuuntelemaan koko porukalla.
Mahtavasti lauloivat.

No jopas on  siskoseni löytänyt auton.
Tälläkö lähdemme ajelulle???


Nyt on vain muistot jäljellä yhdessä olostamme Pärnussa.

Oli meillä siellä todella hauskaa. Iltaisin olimme aina yhdessä.
Siskot, veljet ja serkut puolisoineen.

Viimisenä iltana istuimme yhdessä pitkään kylpylässä ja muistelimme lapsuutta, sitä aikaa kun asuimme  Sarvilahdessa  lähellä Loviisaa. Silloin serkkumme olivat paljon kanssamme. Sitten muuttivat Turkuun ja yhteys väheni.
Oli hauska tavata teitä serkkut.
Kiitos kun tulitte.
Toivottavasti tapaamme taas.

No nyt ei enempää Pärnun matkasta.

torstai 26. syyskuuta 2013

Leijanlennätyspäivä, syyskuun 14.pv. Pärnun rannalla.











Olimme niitä rohkeimpia ja uskalsimme uida.

Kauniita syyspäiviä saimme viettää.

Mukavaa perjantaita kaille!

tiistai 24. syyskuuta 2013

Matka kotia alkoi

Kaikella on siis aikansa.
"Kaikki loppuu aikanaan armonsa ei milloinkaan"
Näinhän lukee isossa pyhässä kirjassa.

Nyt tässä odotellaan että bussi tulisi.
Me ruotsin matkaajat lähdemme kotia muutamaa tuntia ennen  suomeen lähteviä.
Kiitos vaan Puistotalolle! Lähtöitkut ja
halaukset siskoille. Toivotaan että pian taas nähdään.

Kiitos rakkaat siskot, veli ja serkut ja tietysti teidän puolisot
Oli ihana tavata teitä kaikkia.
Ihanaa kun olette olemassa.

Tulimme Tallinnaan sen verran ajoissa että lähdemme vanhaan kaupunkiin kiertämään. 

Kiva on täällä vain kävellä ja katsella näitä kapeita kujia.

On kyllä katsomisen arvoisia taloja.








Välillä kävimme kahvilla.

Junalla emme lähteneet ajamaan.


Lehmää piti tervehtiä.

Ostimme vähän villasia.

Paljon kauniita kudonnaisia.




Kauniita kukka kimppuja ja -asetelmia.





Ennen kuin palasimme takaisin satamaan, kävimme tässä pienessä katolisessa kirkossa.

Sadamarketissa kävimme vielä ostoksilla.
Siellä tapasimme vielä Suomen siskot.
Uudet halaukset ja sitten laivaan.

Laiva lähti klo. 18.00.
Sinne jää Tallinna.


Ja Eesti. Hei vaan!

Ilmakin muuttui kylmemmäksi.

Hieno laiva tämä Viktoria 1.
Kävimme syömässä ja katsomassa showia.

Nyt hyttiin ja huomenna ollaan Tukholmassa.
Kotia on taas hauska tulla.
Tähän loppuu syntymäpäivä-matkakertomukseni.
Kiva kun jaksoit seurata.

Mukavia syyspäiviä